Palestiinalaisia sanaleikkejä

Me luemme, että "pääministeri" Mahmoud Abbas käy vaalikampanjaa sunnuntaina seuratakseen Yasser Arafatia "Palestiinan" "presidenttinä".

Suokaa anteeksi, mutta pääministeri merkitsee Encyclopedia Britannican mukaan "hallituksen toimeenpanevan elimen johtajaa valtioissa, joissa on parlamentaarinen systeemi". Huolimatta kymmenistä tuhansista viittauksista herra Abbasiin pääministerinä, hän ei yhdelläkään tavalla sovi tähän määritelmään.

Ai niin – ja sitten on vielä se asia, että ei ole maata nimeltä Palestiina. Arabikartat näyttävät sen Israelin paikalla. YK tunnustaa sen olemassaolon. Niin tekevät myös eräät puhelinyhtiöt – esimerkiksi France's Bouygues Telecom ja Bell Canada. Siitä huolimatta sellaista paikkaa ei ole olemassa.

Näiden termien käytön voi sivuuttaa oireena siitä samasta realismin puutteesta, joka on sotkenut Palestiinan arabien sotaponnistuksia vuodesta 1948 asti. Mutta ne edistävät myös Palestiinan asiaa (kohtelias tapa sanoa "Israelin tuhoa") elintärkeällä tavalla.

Tällä aikakaudella taistelulla yleisestä mielipiteestä on merkitystä, joka kilpailee tärkeydessä sotilaallisten yhteenottojen kanssa. Palestiinan arabien menestys siinä, miltä asiat saadaan näyttämään, on tuonut heille arvokasta tukea poliitikkojen, toimittajien, akateemikkojen, katumielenosoittajien ja hallituksista riippumattomien järjestöjen aktivistien joukossa. Yhdessä nämä monet avustusjoukot pitävät palestiinalaisten hanketta yllä.

Varsinkin pitkään kestäneessä kiistassa, jossa tilanne kentällä on muuttumaton, yleisellä mielipiteellä on suuri merkitys. Tämä siksi, että sanat heijastavat ajatuksia ja ajatukset motivoivat ihmisiä. Aseet yksinään ovat voimattomia; tänä päivänä ideat inspiroivat ihmisiä tarttumaan aseisiin ja uhraamaan henkensä. Ohjelmisto käyttää laitteistoa.

Israel on voitolla perusterminologiassa. Valtio tunnetaan englannin kielessä Israelina, ei sionistisena yhteisönä. Sen pääkaupunkia sanotaan Jerusalemiksi, ei Al-Qudsiksi. Samalla tavoin Temppelivuori ja Länsimuuri ovat paljon tunnetumpia kuin Al-Haram ash-Sharif tai Al-Buraq. Alueita erottavaa estettä kutsutaan useammin turva-aidaksi (joka pitää poissa palestiinalaiset itsemurhapommittajat) kuin eristämismuuriksi (joka tuo mieleen jaetun Berliinin).

Muilla tavoin kuitenkin Palestiinan arabien sanavalinnat dominoivat englanninkielistä käytäntöä, auttaen heitä voittamaan sodan yleisestä mielipiteestä.

• Kollaboraattori tarkoittaa henkilöä, joka "harjoittaa petoksellista yhteistoimintaa" ja tuo mieleen ranskalaiset ja norjalaiset kollaboraattorit jotka pettivät maansa natsien hyväksi. Kuitenkin tämä termi (eikä ilmiantaja, myyrä tai agentti) kuvaa yleismaailmallisesti niitä Palestiinan arabeja, jotka toimittavat Israelille informaatiota.

• Pakolaisen status soveltuu normaalisti henkilöön, joka "johtuen perustellusta pelosta joutua vainon kohteeksi … on kansallisen kotimaansa ulkopuolella", mutta ei tämän henkilön jälkeläisiin. Palestiinalaisten tapauksessa kuitenkin pakolaisten lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset ansaitsevat myös pakolaisstatuksen. Eräs väestötutkija arvioi, että yli 95% niin kutsutuista Palestiinan arabipakolaisista ei ole koskaan paennut mistään. Siitä huolimatta termiä käytetään edelleen, mikä sisältää ajatuksen että miljoonilla Palestiinan arabeilla on oikeus muuttaa Israeliin.

• Siirtokunta on määritelmän mukaan pieni yhteisö tai ihmisryhmä uudella alueella. Vaikka joissakin juutalaisissa kaupungeissa Länsirannalla ja Gazassa on kymmeniä tuhansia asukkaita ja he ovat olleet siellä melkein neljä vuosikymmentä, siirtokunta kolonialismin sävyineen on niiden lähes universaali nimi.

• Miehitetyt alueet sisältävät ajatuksen, että Palestiinan valtio oli olemassa vuonna 1967 kun Israel otti Länsirannan ja Gazan. Näin ei ollut asianlaita, mistä johtuen nämä alueet ovat laillisesti kiisteltyjä alueita, eivät miehitettyjä.

• Väkivallan kierre, termi jonka presidentti George W. Bush on omaksunut ("väkivallan kierteen on loputtava jotta rauhanprosessi … alkaisi"), sisältää moraalisen rinnastuksen israelilaisten siviilien ja Palestiinan arabiterroristien tappamisen välillä. Se sekoittaa keskenään tuhopolttajan ja palokunnan.

• Rauhan leiri Israelissa – termi joka periytyy Leninin käytöstä – viittaa niihin vasemmistolaisiin, jotka uskovat että kuolettavien vihollisten tyynnyttely on ainoa tapa päättää palestiinalaisten aggressio. Tähän sisältyy ajatus että ne, jotka suosivat toisia lähestymistapoja (kuten pelote) muodostavat "sodan leirin". Todellisuudessa kaikki israelilaiset ovat "rauhan leirissä" siinä mielessä että kaikki tahtovat päästä eroon konfliktista; kukaan heistä ei pyri tappamaan Palestiinan arabeja, miehittämään Kairoa tai tuhoamaan Syyriaa.

Arabit ovat ehkä jääneet Israelista jälkeen henkeä kohti lasketussa kansantulossa ja kehittyneessä aseistuksessa, mutta he johtavat reilusti semanttisella taistelukentällä. Kuka olisi sata vuotta sitten kuvitellut, että juutalaiset ovat parempia sotilaita ja arabit parempia tiedottajia?

Related Topics:  arabien-Israelin konflikti ja diplomatia, palestiinalaiset receive the latest by email: subscribe to daniel pipes' free mailing list This text may be reposted or forwarded so long as it is presented as an integral whole with complete information provided about its author, date, place of publication, and original URL.