Obama vastaan McCain Lähi-idän kysymyksessä

Nyt kun demokraattien esivaalit ovat ohitse, voivat amerikkalaiset äänestäjät keskittyä politiikan sisältökysymyksiin. Esimerkiksi: Miten kaksi johtavaa presidenttiehdokasta eroaa toisistaan suhteessaan Israeliin ja siihen liittyviin aiheisiin? The Atlanticin toimittaja Jeffrey Goldberg puhui toukokuun alussa demokraattien Barack Obaman ja toukokuun lopulla republikaanien John McCainin kanssa. Nämä samanaiheiset haastattelut antavat eräitä tärkeitä havaintoja.

Kun ehdokkailta kysyttiin suunnilleen sama kysymyssarja, he lähtivät vastakkaisiin suuntiin. Obama käytti hastattelua vakuuttaakseen lukijat Israel-myönteisyydestään ja juutalaismyönteisyydestään. Hän toisti kolmesti tukensa Israelille: "ajatus turvallisesta juutalaisvaltiosta on pohjimmiltaan oikeutettu ja tarpeellinen aate"; "tarve säilyttää turvallinen juutalaisvaltio on ... oikeudenmukainen aate jota USA:n ja koko maailman tulisi tukea"; ja "minun presidenttikautenani ette näe löystymistä Israelin turvallisuuden suhteen".

Sitten Obama täsmensi tukeaan neljän erityisesti juutalaisiin liittyvän aiheen osalta.

• Omakohtainen kehitys: "kun ajattelen sionistista aatetta, ajattelen kuinka tunteeni Israelia kohtaan muotoutuivat nuorena miehenä – itse asiassa lapsena". Minulla oli leirineuvoja kun olin kuudennella luokalla, ja hän oli amerikanjuutalainen joka oli oleskellut Israelissa.

• Poliittinen ura: " Kun aloin järjestäytyä, niin kaksi järjestökaveriani oli juutalaisia ja minua vastaan hyökättiin koska olin heidän kanssaan. Joten olen ollut poterossa juutalaisten ystävieni kanssa."

• Aatteet: "Vitsailen aina että älyllinen muokkaukseni tapahtui juutalaisten oppimestarien ja kirjailijoiden toimesta, vaikka en silloin tiennyt sitä. Kyseessä olivat esimerkiksi teologit tai Philip Roth, joka auttoi minua muovaamaan tunnemaailmaani, tai jotkin tunnetummat kirjailijat kuten Leon Uris."

• Filosofia: "Esikuntani kiusoittee minua joskus siitä että tuskailen moraalikysymysten kanssa. Luulen että opin sen osittain siitä juutalaisesta ajattelutavasta, että teoillamme on seurauksensa, että niillä on merkitystä, ja että meillä on moraalisia velvoitteita".

McCainilla sen sijaan ei ollut tarvetta tuoda esiin sionismiaan tai juutalaismyönteisiä ansioitaan. Pitäen niitä itsestäänselvyytenä hän käytti haastattelua nostaakseen esiin käytännön poliittisia aiheita, erityisesti Iranin uhkan. Esimerkiksi kysyttäessä sionismin oikeutuksesta hän vastasi että "on huomion arvoista, että sionismi on ollut sotien ja suurten koettelemusten keskellä, ja se on silti pitänyt kiinni demokratian, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien aatteista", jatkaen:"Uskon, että terroristiorganisaatiot muodostavat merkittävän uhkan Israelin valtiolle, samoin Iranin pyrkimys pyyhkiä Israel kartalta." Viitaten jälleen Iraniin McCain sitoutui "ei koskaan sallimaan toista Holokaustia". Hän sanoi Israeliin kohdistuvilla tuhoamisuhkauksilla olevan "syvälliset seuraukset kansalliselle turvallisuudelle" USA:ssa, ja hän painotti että Teheran tukee terroristiorgnisaatioitten aikomusta "tuhota Amerikan Yhdysvallat".

Toinen ero koskee arabien ja Israelin välisen konfliktin merkitystä. Obama esitti sen "avoimena haavana" ja "kipupisteenä" joka tulehduttaa "kaikkea ulkopolitiikkaamme". Hän sanoi että erityisesti politiikan päättämättömyys "antaa antiamerikkalaisille militanteille jihadisteille tekosyyn ryhtyä toimiin, joita ei voida hyväksyä". Kysyttäessä tästä Obaman lausunnosta, McCain tyrmäsi ajatuksen siitä että radikaali islam johtuisi pääasiassa arabien ja Israelin vastakkainasettelusta: "En usko että tämä konflikti on kipupiste. Minun mielestäni kyseessä on haaste kansalliselle turvallisuudelle." Hän jatkoi painottaen, että "jos Israelin-palestiinalaisten kiista ratkaistaisiin huomenna, meillä olisi silti vastassamme radikaalin ääri-islamilaisuuden valtava uhka."

Lopuksi ehdokkaat ovat eri mieltä israelilaisten Länsirannan asutusten merkityksestä. Obama antoi aiheelle suuren painon, sanoen että jos asutusten määrä jatkaa kasvamistaan "me juutumme samaan status quohon kuin olemme juuttuneet kymmeniä vuosia". McCain myönsi asian tärkeyden, mutta käänsi nopeasti aiheen Hamasin harjoittamaan Sderotin pommitukseen. Tähän ahdistettuun Israelin kaupunkiin hän vieraili maaliskuussa henkilökohtaisesti, ja vertaa sen kärsimyksiä siihen että Yhdysvaltain oma manneralue joutuisi hyökkäyksen kohteeksi jonkin rajanaapurin taholta.

Goldbergin kaksoishaastattelu alleviivaa kahta faktaa. Ensinnäkin USA:n pääpuolueiden presidenttiehdokkaiden täytyy edelleen kunnioittaa Amerikan lämpimiä suhteita Israeliin, olkoonkin että - kuten Obaman tapauksessa - tämä saattaa erota dramaattisesti heidän aiemmista näkökannoistaan. Toiseksi, siinä missä McCain on varma tässä asiassa, Obama on huolissaan Israelia kannattavien äänistä.

Related Topics:  USA:n ulkopolitiikka, USA:n politiikka receive the latest by email: subscribe to daniel pipes' free mailing list This text may be reposted or forwarded so long as it is presented as an integral whole with complete and accurate information provided about its author, date, place of publication, and original URL.