Washington tarttuu lopultakin radikaaliin islamiin

Uskooko Bushin hallinto todellakin, kuten sen johto on toistanut aina 9/11 lähtien, että islam on "rauhan uskonto", joka ei liity terrorismiongelmaan? Monet seikat viittaavat siihen, että se tiesi paremmin, mutta vuodesta vuoteen virallinen linja pysyi samana. Ulkoapäin katsoen näytti siltä, että virallisuus kietoutui aktiiviseen itsepetokseen.

Itse asiassa tilanne oli parempi kuin miltä näytti, kuten David E. Kaplan paljastaa tärkeässä tutkimuksessaan U.S. News & World Reportissa. Se pohjautuu yli 100 haastatteluun ja tusinan hallituksen sisäisen dokumentin tutkimiseen. Aiemmat kiistat vihollisen luonteesta - terrorismi suhteessa radikaaliin islamiin - on ratkaistu: Yhdysvaltain korkeimmat viranomaiset ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että maan "suurin ideologinen vihollinen on radikaalin islamin erittäin politisoitunut muoto, ja että Washingtonilla liittolaisineen ei ole varaa katsoa vierestä" , kun se voimistuu. Taistellakseen tätä ideologiaa vastaan Yhdysvaltain hallitus ajaa nyt islamin ei-radikaalia tulkintaa.

Tänään päivätyssä artikkelissa "Sydämet, mielet ja dollarit: Terrorismin vastaisen sodan ennen näkemättömällä rintamalla Yhdysvallat käyttää miljoonia muuttaakseen perusteellisesti islamin kasvot," Kaplan selittää kuinka Washington tunnustaa, että sillä on turvallisuusintressi ei vain muslimimaailmassa, vaan myös islamissa itsessään. Washington on keskittynyt terrorimin perussyihin – ei köyhyyteen tai USA:n ulkopolitiikkaan, vaan mieliä hallitsevaan poliittiseeen ideologiaan.

Avaindokumentti tähän johtopäätökseen pääsemisessä oli National Strategy for Combating Terrorism, jonka Valkoinen talo julkaisi helmikuussa 2003. Se palveli pohjana vankemmalle ja yksityiskohtaisemmalle opukselle Muslim World Outreach, joka valmistui vuoden 2004 puolivälissä, ja toimii nyt tunnustettuna ohjekirjana. (Hallituksen käymä keskustelu tästä aiheesta, elokuulta 2004, on nähtävissä onlinena.) Koska USA:n hallitus on sekulaari ja pääasiassa ei-muslimi instituutio, sillä on vain rajoitettu kysy käsitellä aihetta, joka on pohjimmiltaan uskonnollinen kiista. Niinpä se kääntyy niiden muslimiorganisaatioiden puoleen jotka jakavat samat tavoitteet, mukaan lukien hallitukset, säätiöt ja aatteelliset ryhmät.

Se, millä taktiikalla taistellaan radikaalia islamia vastaan ja edistetään maltillista islamia, vaihtelee hallituksen osastosta toiseen: CIA käyttää peitettyjä operaatioita, Pentagon psyopsia, ja ulkoministeriö avointa diplomatiaa. Mikä tahansa onkaan nimi ja lähestymistapa, niin yhteinen elementti on rohkaista islamin rauhanomaista kehitystä. Kaplan kirjoittaa, että tämä tavoitteenaan on USA:n hallitus "ryhtynyt poliittiseen sodankäyntiin kuuluvaan kampanjaan, jolla ei ole ollut vertaa sitten kylmän sodan päättymisen". Tavoitteena on:

ei vaikuttaa ainoastaan muslimiyhteisöihin vaan islamiin itseensä ... Vaikka USA:n viranomaiset sanovat, että he varovat tulemasta vedetyiksi teologiseen taisteluun, niin monet ovat tulleet siihen tulokseen, että Amerikka ei voi enää istua sivussa kun radikaalit ja maltilliset taistelevat sellaisen politisoituneen uskonnon tulevaisuudesta, jolla on yli miljardi seuraajaa. Tuloksena on ollut erityislaatuinen – ja kasvava – pyrkimys vaikuttaa siihen, mitä viranomaiset kutsuvat islamilaiseksi reformiksi.

Kaplan kirjoittaa, että ainakin 24 maassa:

Washington on hiljaisesti rahoittanut islamilaisia radio- ja TV –show'ta, kurssitöitä muslimikouluissa, muslimien aivoriihiä, poliittisia toimipisteitä, ja muita ohjelmia jotka edistävät maltillista islamia. Liittovaltion avustusohjelma kunnostaa moskeijoita, konservoi vanhoja Koraaneja, rakentaa jopa islamilaisia kouluja ... yksittäiset CIA:n toimipaikat ulkomailla ovat tekemässä rohkeita ja innovatiivisia siirtoja. Eräs tällainen siirto on rahoituksen järjestäminen, jotta saadaan neutraloitua militantit antiamerikkalaiset saarnaajat ja värvärit. "Jos huomaat, että mullah Omar on yhdessä kadunkulmassa tekemässä tätä, laitat mullah Bradleyn toiseen kadunkulmaan vastapainoksi," selitti eräs äskettäin eläkkeelle jäänyt virkailija. Hän sanoo että vakavissa tapauksissa värvääjät siepataan ja "kuulustellaan". Tiedusteluammattilaiset ovat pystyttäneet harhauttavia jihad –verkkosivuja, ja suunnanneet toimintaa arabien uutismediaan.

Kaiken kaikkiaan USA:n hallituksen eri virastot toimivat tässä islamiin suuntautuvassa aktiviteetissa ainakin 24 maassa. Projektit sisältävät:

Historiallisten moskeijoiden restaurointi Egyptissä, Pakistanissa ja Turkemenistanissa. Kirgistanissa suurlähetystön antama rahoitus auttoi restauroimaan huomattavan Sufi -pyhäkön. Uzbekistanissa rahaa on mennyt antiikkisten islamin käsikirjoitusten säilyttämiseen, joihin sisältyy 20 Koraania joista jotkut ovat 11. vuosisadalta. Bangladeshissa USAID kouluttaa moskeijoiden johtajia kehitysasioissa. Madagaskarilla suurlähetystö jopa sponsoroi moskeijoiden välistä urheilukilpailua. Rahoitettu on myös kaikenlaista islamilaista mediaa kirjakäännöksistä radioon ja TV:hen ainakin kuudessa maassa.

Madrassahit eli islamilaiset koulut ovat erityisen huolen kohteena, koska ne kouluttavat jihadien ja terrroistien seuraavaa sukupolvea . Washington käyttää useita taktiikoita vastustaakseen niiden vaikutusvaltaa:

• Pakistanissa USA:n rahoitus menee huomaamattomasti kolmansille osapuolille, jotka kouluttavat madrassah-opettajia lisäämään käytännön aineita (matematiikkaa, tieteitä ja terveydenhoitoa) opetusohjelmaansa, seka pitämään kansalaistaidon tunteja. "Mallimadrassah"-ohjelma, joka lopulta saattaa sisältää yli 1000 koulua, on myöskin käynnissä.

• Afrikan Sarvessa (joksi Pentagon määrittelee Djoboutin, Eritrean, Etiopian, Kenian, Somalian, Sudanin ja Jemenin) Yhdysvaltain sotilaat selvittävät missä islamistit suunnittelevat aloittavansa madrassahin, ja sitten rakentavat julkisen koulun sen suoraksi kilpailijaksi.

• Ugandassa USA:n suurlähetystö on allekirjoittanut kolme rahalahjoitusta rahoittaakseen kolmen peruskoulutason madrassahin rakentamista.

Kaplan lainaa erästä amerikkalaista terrorismianalyytikkoa sanoen:"Me olemme madrassah-biseksessä". Mutta kaikella avulla ei ole pelkästään islamilainen teema. Amerikkalainen raha tukee osittain Sesame Streetin arabiankielistä satelliittiversiota, joka korostaa tarvetta uskonnolliseen suvaitsevaisuuteen.

Rahamäärät USA:n kansainvälisen avun toimistolle (USAID) ovat lähes kolminkertaistuneet yli 21 miljardiin dollariin; ja tästä yli puolet menee muslimimaailmalle. Tuttujen taloudellisten kehitysohjelmien lisäksi etulinjaan ovat tulossa poliittista koulutusta ja mediarahoitusta sisältävät poliittiset projektit, jotka koskevat islamilaisia ryhmiä. Ulkoministeriön jukisen diplomatian rahankäyttö on noussut lähes puolella sitten 9/11 lähes 1.3 miljardiin dollariin, ja lisää odotetaan. Tämä runsaus on rahoittanut muiden ohjelmien ohella arabiankielistä radiota Sawaa ja Alhurra -televisiota. Huolimatta monista valituksista Kaplan sanoo, että ohjelmat osoittavat menestymisen merkkejä. Edessä olevat suunnitelmat sisältävät Alhurran saattamisen Euroopan ulottuville, ja ohjelmiston laajentamisen persiaan ja muihin avainkieliin.

Kommentteja:

1. Työ sen muuttamiseksi, miten muslimi käsittävät uskontonsa, nostaa tietenkin esiin joitakin hankalia vaikutuksia. On eri asia auttaa maltillisia muslimeita kuin koettaa paikallistaa heidät. Kuten totesin artikkelissa "Identifying Moderate Muslims," niin vallitsee suuri sekaannus siinä, kuka todella on maltillinen muslimi, ja USA:n hallituksella on tosi kehno ansioluettelo siinä suhteessa. Toivon todella, että he jotka toteuttavat Muslim World Outreachin agendaa, ryhtyvät tarpeelliseen tutkimustyöhön saadakseen sen puolen kuntoon.

2. On olemassa mahdollisuus, että Yhdysvaltain veronmaksajien dollarit jotka rahoittavat islamilaista mediaa, kouluja ja moskeijoita, lisäävät niiden toimintamahdollisuuksia, silla vaikuttaminen islamiin ja islamin edistäminen sekoittuvat helposti keskenään, etenkin ottaen huomioon Amerikan poliittisten johtajien pro-islamilaiset asenteet. (Tästä syystä olen kritisoinut moskeijan rakentamista Irakiin ja madrassaheja Indonesiaan.) Islamin edistäminen on vastoin Ensimmäistä Tarkistusta ("Kongressin ei tule laatia mitään lakia, joka kunnioittaa jonkin uskonnon perustamista") ja yksi perustuslain asiantuntija, Hermann Schwartz, arvioi islamilaisten instituutioiden sponsoroinnin olevan "luultavasti perustuslain vastaista". Tämä osoittaa myöskin äärimmäisen varovaisuuden tarvetta.

3. Tuen hyvin mielelläni The Muslim World Outreachin lähestymistapaa; tämän ei pitäisi olla yllättävää, sillä se on hyvin samoilla linjoilla omien suositusteni kanssa. Tässä on otteita tammikuun 2002 artikkelistani "Who Is the Enemy?":

USA, joka on selkeästi ei-muslimimaa, ei selvästikään voi hoitaa muslimimaailman ongelmia ... Mutta ulkopuoliset ja USA erityisesti voivat erittäin merkittävästi autta nopeuttamaan taistelua ja vaikuttamaan sen lopputulokseen. Ne voivat tehda sen heikentämällä militanttia puolta ja auttamalla maltillista ... Militantin islamin heikentäminen tulee vaatimaan kekseliästä ja päättäväistä politiikkaa, joka on räätälöity kunkin maan tarpeisiin.

Mutta älkäämme harhauttako itseämme. Jos USA:lla on yli 100 miljoonaa islamistista vihollista (puhumatta vielä laajemmasta määrästä muslimeita jotka toivovat meille pahaa muilla perusteilla), heitä ei voida tehdä toimintakyvyttömiksi. Tavoitteena pitää sen sijaan olla heidän toimintansa ehkäisy ja heidän hillitsemisensä ... Tässä maltilliset muslimit tulevat kuvaan mukaan. Jos suunnilleen puolet muslimimaailman väestöstä vihaa Amerikkaa, niin toinen puoli ei vihaa. Valitettavasti he ovat aseettomia, järjestäytymättömiä, eivätkä he juuri saa ääntään kuuluviin. Mutta USA ei tarvitse heitä heidän voimansa tähden. Se tarvitsee heitä heidän ideoidensa tähden ja heidän tuomansa oikeutuksen vuoksi, ja näissä suhteissa heidän vahvuutensa täydentävät sopivasti Washingtonin työtä ...

USA:n rooli on vähemmän sen omien näkemysten tarjoamisessa kuin siinä, että se auttaa samanlaisen näkemyksen omaavia muslimeja . Erityisesti se koskee sellaisia aiheita kuin suhteet ei-muslimeihin, modernisaatioon ja naisten sekä vähemmistöjen oikeuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että autetaan maltillisia saamaan ajatuksiaan kuuluviin USA:n rahoittamilta radioasemilta, kuten uudelleen luotu Radio Free Afghanistan ja, kuten globaalien asioiden alivaltiosihteeri Paula Dobriansky on ehdottanut, varmistetaan että suvaitsevaiset islamilaiset merkkihenkilöt – opettajat, imaamit ja muut – sisältyvät USA-rahoitteiseen akateemisiin ja kulttuurivaihto-ohjelmiin.

4. On oikein hyvä, että David Kaplan on julkistanut Washingtonin islamin korjaamista koskevat linjaukset. Tämä on projekti joka on liian suuri hallituksen yksin työstettäväksi; koko poliittisen järjestelmän täytyy osallistua asian käsittelyyn.

Related Topics:  militantti islam, USA:n politiikka receive the latest by email: subscribe to daniel pipes' free mailing list This text may be reposted or forwarded so long as it is presented as an integral whole with complete information provided about its author, date, place of publication, and original URL.